Ruoka-apua tarvitsevia on jo niin paljon, että Tampereen seurakunnat luopui vaateesta käydä diakonin luona ennen apua

Muutoksella pyritään helpottamaan niin avun tarvitsijaa kuin sen antajaa. Ruoka-avun asiantuntijan mielestä tukijärjestelmän pitäisi vastata tarpeeseen.

Nainen hymyilee kameralle. Takana näkyy biojäteastioita sekä muovisia laatikoita pinoissa rullakoissa.
Tampereen seurakunnat päättivät helpottaa ruoka-apuaan niin, että jatkossa viidestä pisteestä saa ruokakassin ilman diakonian tekemää päätöstä. Tampereen seurakuntien ruoka-avun asiantuntijasta Marja Palkosesta päätös on hyvä. Kuva: Juha Kokkala / Yle
Pekka Ruissalo

Tampereen seurakuntien tarjoama ruoka-apu uudistuu. Jatkossa sen viidessä eri kaupunginosassa tapahtuvat ruoka-avun jakelut ovat avoimia kaikille sitä tarvitseville, eli aiemmin vaadittu diakoniatyöntekijän lupalappu ei ole välttämätön.

Jakamiskäytäntöjä päätettiin muuttaa, sillä ruoka-apua hakevien määrä on jatkuvasti kasvanut.

– Aikaisemmin asiakas kävi aina vastaanotolla, jos tarvitsi ruoka-avustusta. Hän sai päätöksen sieltä, sanoo Tampereen seurakuntien ruoka-avun asiantuntija Marja Palkonen.

Hän näkee muutoksessa paljon hyvää. Avun saanti helpottuu niin seurakunnan kuin hakijankin näkökulmasta.

– Ei tarvitse käyttää aikaa soittamiseen, ei tarvitse mennä vastaanotolle. Toivomme, että esimerkiksi perheille muutos madaltaa kynnystä hakea apua, Palkonen sanoo.

Muovisessa laatikossa on erilaisia elintarvikkeita, kuten porkkanaa ja kesäkurpitsa. Taustalla on lisää ruoka-avun laatikoita.
Seurakuntien ruoka-apua saa Tampereelta nyt viidestä kohteesta ilman diakoniatyöntekijän myöntämää lupalappua. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Tampereen seurakunnilla ruokajakelua on Hervannassa, Härmälässä, Lielahdessa, Linnainmaalla ja Tesomalla. Hervannassa ruoan jakelua on joka viikko, muissa pisteissä ruokakasseja jaetaan kahden viikon välein.

Nekalassa sijaitsevaan Ruokapankin puotiin hakija tarvitsee edelleen diakoniatyöntekijän myöntämän asiointiluvan.

Eroon kierteestä

Apuun liittyy myös sosiaalisesti kehittävä näkökulma.

– Avun tarve kasvaa koko ajan. Diakoniatyöntekijä on auttamassa siinä, miten henkilö pääsisi irti mahdollisesti monivuotisesta ruoka-apukierteestä ja ottaisi askelia kohti omatoimista elämää, Palkonen sanoo.

Hän korostaa, että ruoka-avun yksi tehtävä on säästää vähävaraisen rahaa niin, että tällä on varaa myös lääkkeisiin. Hänestä päättäjillä on ensisijainen vastuu asiassa.

– Peruslähtökohta on se, että tukijärjestelmän pitäisi vastata tarpeeseen.

Leikkaukset pelottavat

Marja Palkonen on huolissaan siitä, millaisia ratkaisuja hallitus tulee tekemään. Hän odottaa ruoka-avun toimintaan leikkauksia.

– Pelolla odotamme tätä vuotta, ja sitä, miten tilanne mahdollisesti tulee heikkenemään.

Viisi vuotta ruoka-avun toiminnassa mukana ollutta Palkosta huolestuttaa, että nuoria perheitä ja lapsiperheitä tulee asiakkaaksi koko ajan enemmän.

– Emme voi myöskään unohtaa niitä eläkeläisiä, joiden tilanne ei koskaan muutu.

Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien Ruokapankki jakoi viime vuonna seurakuntien ruoka-apujakeluissa joka kuukausi keskimäärin noin 1 800 avustusta.

Ruokapankki toimittaa ruokaa Tampereen seurakuntien ja muiden Tampereella ruokaa jakavien toimijoiden, kuten SPR:n jakopisteisiin. Pisteitä on Tampereen seudulla noin neljäkymmentä.

Hallissa on lukuisia laatikkopinoja, joissa on ruoka-apuun tarkoitettuja elintarvikkeita.
Tampereen seurakuntien Ruokapankki saa vuosittain yritysten lahjoitusruokaa ja kauppojen hävikkiruokaa yhteensä noin 600 000 kiloa. Kuva otettu ruoka-avun logistiikkakeskuksessa Nekalassa. Kuva: Juha Kokkala / Yle