Uimari Ida Hulkko julkaisi perjantaina kipakan tiedotteen, koska hän jäi ilman urheilija-apurahaa.
Hulkko kritisoi ensinnäkin viestintää asiassa. Lista opetus- ja kulttuuriministeriön urheilija-apurahan saajista vuodelle 2025 julkaistiin ministeriön sivuilla perjantaina 17. tammikuuta. Urheilijoille päätökset toimitettiin Hulkon mukaan vasta maanantaina.
– Itse sain tiedon asiasta perjantaina harjoituksiin mennessäni, kun joukkuekaverit kysyivät, miksi nimeäni ei ollut listalla.
Hulkko oli viime kaudella olympiamatkan 100 metrin rintauinnin EM-kilpailuiden kuudes ja olympialaisten 26:s.
Pitkän radan MM-kisoissa hän oli 50 metrin rintauinnin viides ja EM-kisojen kuudes. 50 metrin rintauinti ei ole olympiamatka.
Hulkko osasi kuitenkin ennustaa, ettei saa apurahaa.
– Omilla mittareillani vuosi 2024 ei ollut menestys. Osasin myös olympialaisten jälkeen iltapäivälehden haastattelussa ennakoida, etten saa apurahaa, kun olin kritisoinut Olympiakomiteaa.
Hulkko näkee kriteerit epäoikeudenmukaisiksi
Muut olympiamatkojen EM-finalistit saivat apurahan. Hulkko kirjoittaa, että hänelle oli kuitenkin vastattu, että uinnissa EM-kisoja ei lasketa kriteeristöön vaan �lisänäytöksi�.
Uinnin arvokisarytmissä pitkän radan MM- ja EM-kisat vuorottelevat, vaikka viime vuonna uitiin poikkeuksellisesti molemmat.
Hulkko näkee hänen saamansa perustelun tarkoittavan, että uimarit voivat antaa olympiamatkoilla näyttöjä vain joka toinen vuosi.
– Jos ammattimaista huippu-urheilua mahdollistavaa tukea ei myönnetä edes EM-finalisteille lajissa, joka on globaalissa mittakaavassa yksi kilpailluimmista, miten kenenkään oletetaan edes yrittävän huippu-urheilijaksi.
Hulkko haluaa tehdä oikaisupyynnön, koska hänen mielestään kriteeristö on tällä hetkellä uinnissa epäoikeudenmukainen.
– Kilpasisko Veera Kivirinta on ollut useamman vuoden ajan arvokisafinalisti 50 metrin rintauinnissa ja kilpaillut globaalilla huipulla ilman apurahaa. Nuori Laura Lahtinen jäi ilman 10 000 euron apurahaa, vaikka oli viime vuonna olympiamatkan EM-finaalissa ja voitti kaksi maailmancupin osakilpailua lyhyellä radalla.
Hulkko kirjoitti toivovansa uinnin apurahakriteereistä avointa keskustelua ja kannanottoa OKM:ltä, Olympiakomitealta kuin Uimaliitoltakin.
Olympiakomitean perusteet
Virallisesti apurahat myöntää liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist. Esitykset apurahojen saajista tekee Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö.
Jaana Tulla on vetänyt Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköä vt. johtajana siitä lähtien, kun Matti Heikkinen siirrettiin syrjään.
Hulkko on ollut asiasta yhteydessä Olympiakomitean huippu-urheiluvastaavaan.
– Pitää paikkansa. On ollut yhteydessä, ja hyvä niin, Tulla sanoo.
Mistä sitten Olympiakomitean näkökulmasta jäi kiinni, ettei Hulkko saanut apurahaa?
– Ensinnäkin hän on 6 000 euron apurahaan valitettavasti yli-ikäinen. Tärkein syy, miksi 10 000 euron apurahan kriteeri ei täyty, on se, ettei hän ole vakiinnuttanut tasoaan maailman 16 parhaan joukosta. Tällaisia tuloksia hänellä ei valitettavasti ole olympiamatkalta.
– Meillä on tiedossa tietenkin, että hän on 50 metrin rintauinnissa MM-finalisti, mutta se ei ole olympialaji, ja apurahoissa huomioidaan vain olympiamatkojen näytöt.
Lisäksi Hulkko oli viime kaudella 100 metrin rintauinnin EM-kilpailuiden kuudes.
– Tänä vuonna EM-kisojen painoarvo on hieman normaalia pienempi, koska olivat myös MM- ja olympiakisat. Mutta varsinkin tämä paikan vakiinnuttaminen globaalisti 16:n joukkoon, johon kriteeri on sidottu, ei toteudu.
Hulkko nosti myös esille sen näkemyksen, että apurahanäyttöjä voisi antaa vain joka toinen vuosi, jos EM-kisoja ei huomioida.
– Totta kai EM-näytöt voidaan ottaa huomioon, mutta mitään muuta kriteerin täyttävää ei valitettavasti ole nyt tapahtunut (Hulkon suorituksissa) yli kahteen vuoteen, ja se on tärkein pointti. Tässä kohtaa EM-menestystä on huomioitava suhteessa globaaliin tasoon.
Rajatapauksia riittää aina
Kun viitataan siihen, että Veera Kivirinta on jäänyt useita kertoja ilman apurahaa ja Laura Lahtinen sai vain 6 000 euroa, Tulla huomauttaa pitkän ja lyhyen radan kisojen haasteesta.
– Tiedetään, että olympialaisissa pitkän radan näytöt ovat merkittävämpiä. Tämä on tosi ikävä ja haastava uinnissa.
– Urheilijoiden näkökulmasta kyllä kannustan reippaasti tekemään valituksen, jos kokee epäoikeudenmukaisuutta. Sitä kautta tämä varmasti käsitellään niin ministeriössä kuin meillä, ja prosessi saadaan käytyä reilusti urheilijalle läpi. Samalla se on yksi tapa miettiä kriteerejä ja niiden kehittämistä.
Tulla kannustaakin myös Hulkkoa oikaisupyynnön tekoon.
– Meidän tulee katsoa tätä apurahakehitystä. Lajeissa kriteerit vaihtelevat kovasti, ja todella tiukkoja ovat päätökset joidenkin urheilijoiden osalta.
Onko tällä kertaa tullut kritiikkiä päätöksistä muilta kuin uinnin osalta?
– Ei kovinkaan monta. Muutama, juurikin tällainen tiukka rajatapaus. Me kehitymme tässä, meillä on erittäin hyvä yhteistyö ministeriön kanssa. Yritämme jo valmistelutyön aikana katsoa kriteeristön tarkan linssin läpi useissa palavereissa.
– Aina lausuntoon jää harmillisia, haastavia rajatapauksia. Tänä vuonna niitä on ollut mielestäni hyvin vähän.
Muita rajatapauksia Tulla ei halua avata, koska urheilijat ovat olleet niistä luottamuksellisesti yhteydessä Olympiakomiteaan. Toistaiseksi vain Hulkko on tehnyt asiasta tällä kertaa julkisen.